Maailmassa on valtava määrä tietoa, uusia tutkimuksia, työkaluja, hyviä käytänteitä, selvityksiä, raportteja ja oppaita. Tiedon olemassaolo ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan tarvitsemme myös aikaa, kiinnostusta ja intoa tutustua ja perehtyä, jotta tiedosta olisi meille hyötyä ja tieto todella ohjaisi johtamista ja päätöksentekoa. Siksi tiedon jalkauttaminen ja paketointi niin, että se on helppo vastaanottaa, on tärkeää.
LUMOAVA-hankkeessa keskityimmekin vuoden 2025 alkupuoliskon tiedon jalkauttamiseen hankkeen kohderyhmille: maanomistajille, kunnille, yrityksille ja yhdistyksille. Järjestimme laajan kirjon ilmastoon, luontoon, kestävään liiketoimintaan ja luonnonhoitoon keskittyviä tilaisuuksia, jotka tarjosivat osallistujille valmiiksi pureskeltua ja paketoitua tietoa sekä mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa tiedon pohjalta.
Kunnille tietoa ja tukea ilmasto- ja luontoteemoissa
Alkuvuodesta järjestimme kolme Luontotiedon käyttö kunnissa -työpajaa Keski-Suomen kunnissa. Työpajoissa Kristiina Nyholm Keski-Suomen ELY-keskuksesta kertoi Keski-Suomen vastuulajeista tilaisuuksiin osallistuneissa kunnissa ja tuotetun luontotiedon käytöstä ja tallennustavoista. Erityisen paljon keskustelimme luontotiedon tuottamisesta ja tallennustavoista: missä yhteyksissä luontotietoa syntyy, miten ja missä muodossa se tallennetaan, kuka tiedon tallentaa ja keillä kaikilla kunnassa on pääsy tietoon. Tyypillisesti luontotietoa syntyy kaavaprosesseissa hankittavien luontoselvitysten kautta ja kunnissa on vaihtelevia käytäntöjä siitä, miten ja mihin tieto tallennetaan. Jo luontoselvityksen hankintavaiheessa olisikin hyvä kirjata hankinta-asiakirjoihin, että tiedon tallentaminen avoimiin järjestelmiin, esimerkiksi laji.fi -palveluun, on luontoselvittäjän vastuulla. Näin tieto on hyödynnettävissä laajemmin ja myöhempää käyttöä varten niin kunnan sisällä kuin ulkopuolella. Uusi tieto on itsessään arvokasta, mutta usein on myös yhtä arvokasta ja tärkeää miettiä tiedon hallintaan ja käyttöön liittyviä toimintamalleja.
Kevään aikana jatkettiin myös etänä toteutettavia kuntien ilmastoverkoston tapaamisia. Tapaamisten aiheina oli Kiertotalouden green deal –sitoumus, luontopohjaiset ratkaisut ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Käsitellyt teemat ovat sektorirajat ylittäviä ja niillä on kytköksiä moneen muuhun teemaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisessa on kysymys myös turvallisuudesta, riskinhallinnasta ja infrasta. Aika ajoin onkin tarpeen miettiä kenelle tieto on relevanttia, miten tietoa saadaan kohdennettua oikeille henkilöille ja miten paketoida tieto niin, että tarpeelliset tahot tunnistavat sen itselle tärkeäksi.
Mahdollisuuksia ja ratkaisuja maanomistajille
Maaliskuussa järjestimme yhdessä muiden hankkeiden (NEVALA, PohjaNeva, NACAO ja TURBITS) kanssa Ratkaisuja turvemaiden maanomistajille -webinaarin. Tapahtumaan osallistui 88 kuulijaa, eli aihe oli selkeästi kiinnostava ja tilaisuus tarpeellinen. Webinaarissa pureuduttiin turvemaiden kestäviin jälkikäyttömahdollisuuksiin, vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin, kosteikkoviljelyyn ja Keski-Suomen luonnontilaselvitykseen.
Webinaarit mahdollistavat paljon ja ovat hyödyllisiä tiedon jakamisen tarkoitukseen. Käytännön asioiden näkeminen ja kokeminen luovat kuitenkin vahvempia muistijälkiä ja ovat näin ollen tehokkaampia tiedon lisäämisen välineitä tietyissä tilanteissa. Keväällä järjestimme yhteistyössä Metsäkeskuksen ja JAMK:n toteuttaman TIEME-hankkeen kanssa maastoretken jalopuiden luonnonhoitoon tutustumiseksi. Retki tarjosi tietoa metsiemme jalojen lehtipuiden turvaamisesta ja olosuhteiden parantamisesta luonnonhoidon avulla. Kokemukset aiheuttavat meissä tunnereaktioita, jotka voivat vaikuttaa (positiivisesti tai negatiivisesti) haluun käyttää ja sisäistää tietoa. Maaseudun tulevaisuus kirjoitti jalopuuretkestä artikkelin otsikolla “Jalopuu on metsään kätketty aarre – luonnonhoito herkistää karskin äijänkin”. Kokemukset ja tunteet voivat madaltaa kynnystä luopua aiemmasta tiedosta ja ottaa vastaan uutta tietoa ja ymmärrystä.
Yrityksille työkaluja luontotyöhön
Touko-kesäkuussa järjestimme yrityksille kolmen työpajan sarjan ilmastonmuutoksen, luontokadon ja kiertotalouden teemoista. Työpajoissa yritykset saivat tietoa ja mahdollisuuden pohtia oman toimintansa näkökulmasta miksi kestävää liiketoimintaa kannattaa tai pitää tehdä, mitä hyötyjä siitä saa ja millaisia työkaluja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen on. Viimeisessä työpajassa yritykset saivat tehdä siirtymäsuunnitelman itselleen tai pohjustaa siirtymäsuunnitelman tekemistä. Erityisesti luontotyössä on tärkeää tunnistaa yrityksen toiminnan vaikutukset koko arvoketjun osalta. Luontovaikutukset ovat tyypillisesti helpompia tunnistaa yrityksen oman toiminnan osalta ja tunnistaminen vaikeutuu arvoketjun alku- ja loppupäätä kohti mentäessä. Esimerkiksi raaka-ainehankintojen luontovaikutusten ja niiden suuruuden hahmottamiseksi tarvitaan tietoa mm. hankittavasta raaka-aineesta ja alueesta, josta raaka-ainetta hankintaan. Tieto ei ole aina helposti hankittavissa, varsinkaan jos kyse on pitkistä ketjuista. Olemme LUMOAVA-hankkeessa laatineet kevään aikana yrityksille yksinkertaista mallia, jolla luontovaikutusten tunnistamista voi lähteä työstämään. Työkalun ensimmäisen version testaamiseksi järjestimme keväällä työpajoja, jotka jatkuvat syksyllä.
Luonto- ja ilmastotiedolla johtaminen Keski-Suomen vahvuudeksi -hanke (LUMOAVA) toteutetaan Euroopan unionin osarahoittamana. Hanke jatkuu vuoden loppuun ja syksyn aikana on tulossa vielä paljon tilaisuuksia ja uutta tietoa selvitysten muodossa niin Keski-Suomen luonnon tilasta kuin luontokadon vaikutuksista Keski-Suomessa. Järjestettyjen tilaisuuksien esitysmateriaaleja löytyy materiaalipankin tapahtuma-aineistoista.
Lisätiedot:
Enni Huotari
enni.huotari@keskisuomi.fi
+358406759945
