Ilmastoteot kuuluvat meille kaikille.
Keski-Suomessa tehdään päivittäin lukuisia ilmastotekoja. Ne ovat arjen valintoja, joissa päädytään ympäristöä huomioivaan, kokonaiskestävään ratkaisuun. Teot liittyvät esimerkiksi asumiseen, ruokailuun, palveluihin, pukeutumiseen ja liikkumiseen. Lisäämällä erilaisia ilmastotekoja arjessamme, olemme mahdollistamassa Keski-Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.
Ilmastoteko 1:
Lähiruokaa, kiitos
Lähiruoka on omalla alueella tuotettua ja kulutettua ruokaa. Se voi olla esimerkiksi lihaa, maitotuotteita, viljatuotteita tai kasviksia. Ympäristöystävällisesti ja vastuullisesti tuotetulla lähiruualla, jota ei myöskään tarvitse kuljettaa kauaksi tai pakata niin paljon kuin kauemmaksi vietävää ruokaa, on pienempi ekologinen jalanjälki. Lähiruoka on usein myös puhdasta ja maistuvaa.
Pirjo suosii lautasellaan lähiruokaa. Kurkkaa ilmastoteko Youtube-videolta.
Ilmastoteko 2:
Luonto kiittää pyöräilijää
Polkupyöräily on usein nopein ja halvin tapa liikkua etenkin keskusta-alueilla. Pyöräilyn korvatessa autoilua ilmastopäästöt ja melusaaste vähenevät ja ilmanlaatu paranee. Samalla liikunta lisää ihmisten hyvinvointia kohottamalla kuntoa ja vähentämällä stressiä. Työpaikoilla voidaan satsata hyvinvointiin myös liikuntamahdollisuuksia parantamalla.
Ulla valitsee työmatkoilleen kulkupeliksi polkupyörän. Katso ilmastoteko Youtube-videolta.
Ilmastoteko 3:
Sienet ja marjat talteen
Sienestys ja marjastus ovat Suomessa mahdollisia jokamiehen oikeudella lähes kaikissa metsissä. Herkullisesta ja luonnonmukaisesti kasvaneesta sadosta riittää erilaista poimittavaa pitkälle syksyyn. Metsässä samoillessa tulee huomaamatta hyötyliikuntaa ja mieli lepää. Metsästä poimittu ruoka, joka haetaan kävellen tai polkupyörällä, voidaan laskea päästöarvoiltaan nollaksi, sillä se kasvaa, vaikkei kukaan sitä poimisikaan.
Lea-Elina kerää lähimetsän luomuherkut talteen. Löydät ilmastoteon Youtube-videolta.
Ilmastoteko 4:
Apua energia-asioihin
Energiankäytöstä ja ilmastopäästöistä merkittävä osa muodostuu kiinteistöjen toiminnan seurauksena. Etenkin fossiilisten polttoaineiden, esimerkiksi hiilen ja öljyn käyttö lisää ilmaston lämpenemistä. Valitsemalla kiinteistöön ilmastoystävällisemmän energiamuodon kuten maalämmön ja aurinkopaneelit voi mahdollistaa hiilineutraalimpaa tulevaisuutta.
Hannu auttaa taloyhtiöitä ilmastoystävällisempien energiaratkaisujen löytämisessä. Kuulet lisää ilmastoteosta Youtube-videolta.
Ilmastoteko 5:
Lisävuosia vaatteille korjausompelulla
Korjausompelu on yksi vastuullisen kuluttamisen tapa. Vaatteita huoltamalla, korjaamalla ja kierrättämällä niiden käyttöikää voidaan lisätä huomattavasti. Samalla vähennetään tekstiilien valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Myös vaatteiden hankinnassa kannattaa käyttää harkintaa ja satsata aikaa ja käyttöä kestäviin tuotteisiin. Etenkin pikamuotiin keskittynyt vaateteollisuus on varsin suuri luonnonvarojen kuluttaja ja kasvihuonepäästöjen aiheuttaja.
Pirjo saa vaatteille runsaasti elinikää korjausompelulla. Tämänkin ilmastoteon löydät Youtubesta.
Ilmastoteko 6:
Sähkön tuntihinnan seuraaminen
Sähkön pörssihintaa seuraamalla voi vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa. Sähkön hinta nousee silloin, kun uusiutuvaa energiaa ei ole hyvin saatavilla, ja on vastaavasti edullista, kun uusiutuvalla energialla saadaan katettua suurempi osa sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksen hintatietojen avulla voi vähentää sähkönkäyttöä silloin, kun sähkö on kallista ja hyödyntää halvimmat tunnit – Ja kukkaron lisäksi myös luonto kiittää.
Ulla säästää luontoa ja rahaa sähkön tuntihintaa seuraamalla. Voit katsoa ilmastoteon Youtubesta.
Ilmastoteko 7:
Päästöt kuriin biokaasulla
Biokaasu on vähäpäästöisin liikenteen käyttövoima. Ympäristöystävällisellä biokaasuautoilulla voidaan vähentää yli 80 prosenttia polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Edullisella, 100 % kotimaisella ja aidosti kierrätystuotteena syntyvällä biokaasulla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden tuontia ja edistää omavaraisuutta. Siksi biokaasukäyttöinen auto on erinomainen valinta silloin, kun autoa on pakko käyttää.
Suvin perheen auto kulkee biokaasulla. Kurkkaa ilmastoteko Youtubesta.
Ilmastoteko 8:
Kukkia pörriäisille ja perhosille
Pölyttäjähyönteisiä tarvitaan, että eri kasvilajit säilyvät ja luonto pysyy monimuotoisena tulevaisuudessakin. Metsän ja puutarhan marjapuskat ja omenapuut ja useimmat viljelykasvit eivät tuota satoa ilman pölyttäjiä. Hyönteislajit myös vähenevät, mikäli niiden luontainen elinympäristö muuttuu. Esimerkiksi nurmen leikkaamatta jättäminen, pölyttäjäystävällisten kasvien istuttaminen ja hyönteishotellin rakentaminen edistävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Harri antaa kukkien kasvaa pörriäisille ja perhosille. Katso ilmastoteko Youtube-videolta.
Ilmastoteko 9:
Villikalaa ruokavalioon
Villikala kasvaa vapaana järvessä tai meressä, eikä sen kasvattamiseen siksi kulu ilmastoa kuormittavaa energiaa. Kotimaisen kalan syöminen poistaa myös ravinteita vedestä ja siten kirkastaa vesistöjä. Esimerkiksi lihan korvaaminen proteiinin lähteenä kestävästi kalastetulla villikalalla on ilmastoystävällinen valinta. Lisäksi kala on ravintoarvoiltaan varsin terveellinen osa ruokavaliota.
Leila pyytää villikalaa lähijärveltä. Katso ilmastoteko Youtube-videolta.
Ilmastoteko 10:
Kasvissyöjän kasvimaa
Kasvissyönti on hyvä tapa pienentää ruoantuotannon ilmastovaikutusta, esimerkiksi rehevöitymistä ja luonnon köyhtymistä. Ruoan aiheuttama ilmastovaikutus kasvaa sitä enemmän, mitä pidempi ravintoketju on. Omalla kasvimaalla luonnonmukaisesti kasvatettu ruoka vähentää alkutuotannon energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Usein ruokavalion ravitsemuksellinen laatu myös paranee monipuolisen kasvisravinnon avulla.
Lea-Elinan kasvimaa tuottaa ravintorikkaan sadon. Löydät ilmastoteon Youtubesta.
Ilmastoteko 9:
Ilmalämpöpumppu ja takka
Ilmalämpöpumppu ja takka ovat fiksu ja ympäristöystävällinen valinta sähkölämmitteisen talon energiankulutusta hillitsemään. Ilmalämpöpumppu on hyvä tukilämmitysmuoto varsinaiselle lämmitysjärjestelmälle kuten patteri-, lattia- tai kattolämmitykselle. Puulla lämmittäminen on puolestaan täysin sähköstä riippumaton, omavarainen lämmitysmuoto ja hyvä lämmönlähde, kun huolehditaan kotimaisen ja kuivan puun puhtaasta palamisesta huolletussa tulisijassa.
Suvi pienentää omakotitalon energiankulutusta ilmalämpöpumpun ja takan avulla. Ilmastoteko löytyy Youtube-videolta.
Ilmastohahmot
Arjen valinnoilla on väliä. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia ja me kaikki voimme tehdä ilmastotekoja. Tällä sivulla esittelemme ilmastohahmot Tiinan, Pertin, Ainon ja Mikon. He ovat kuvitteellisia tyyppejä Keski-Suomen maaseudulta. Seuraavien viikkojen aikana pääset tutustumaan hahmojen elämään ilmastonäkökulmasta. Kuulet, mistä Tiinan, Pertin, Ainon ja Mikon hiilijalanjälki pääasiassa koostuu, ja miten erilaiset elämäntavat näyttäytyvät hiilijalanjäljen näkökulmasta. Lisäksi näet esimerkkejä muutoksista, joilla hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa elämänlaatua heikentämättä. Tervetuloa tutustumiskierrokselle!
Ilmastohahmojen visuaalisen ilmeen on luonut Redanredan Oy, kuvittaja Réka Gruborovics. Hiilijalanjäljen laskentaan on käytetty Sitran elämäntapalaskuria: https://elamantapatesti.sitra.fi/. Laskenta-arvoista ja lähtöoletuksista voit lukea tarkemmin sivun alaosassa olevista linkeistä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!
Tässä on Tiina, 44-vuotias maitotilallinen ja kolmen lapsen äiti. Tiinan perhe asuu sukutilalla ja rakentaa pihapiiriin omaa taloa. Perheen arki kuluu pitkälti lähiseudulla, mutta kerran vuodessa perhe tekee lentomatkan ulkomaille. Arjessa autolle kertyy kilometrejä pitkien välimatkojen ja puuttuvien julkisten liikenneyhteyksien takia. Tiinan hiilijalanjälki on 5 300 kg CO2e/v.
Tässä on Pertti, 64-vuotias eläkeläinen. Pertti asuu lapsuuden kodissaan, joka lämpiää puulla. Pertin aika kuluu kalastaessa, metsästäessä ja kotona puuhaillessa eikä hän juurikaan matkustele. Kauppaan Pertti pääsee naapurin bensa-auton kyydillä tai polkupyörällä, vaikka matka on aika pitkä. Pertin hiilijalanjälki on 4 800 kg CO2e/v.
Tässä on Aino, 30-vuotias it-alan yksinyrittäjä. Aino kunnostaa vanhaa omakotitaloa nykyaikaisemmaksi. Hän syö kasvispainotteisesti ja suosii ostoksissaan verkkokauppoja. Ainolla on hevonen ja hän matkustelee sekä työssään, että vapaa-ajallaan. Ainon hiilijalanjälki on 13 500 kg CO2e/v.
Tässä on Mikko, 51-vuotias opettaja. Mikko asuu kerrostalossa kaupungissa ja kesämökissä maaseudulla. Mikon lapsi (ja lapsen hamsteri) asuu vanhempiensa luona vuoroviikoin. Mikko viettää mökillä lomansa ja suuren osan vapaa-ajastaan. Mikolle kertyy ajokilometrejä kaupungin ja mökin välillä. Mikko suosii ostoksissaan kirpputoreja ja Rekoa. Mikon hiilijalanjälki on 7 000 kg CO2e/v. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Muutokset
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat kolme suurta kokonaisuutta keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljessä. Siksi muutokset näissä perusasioissa ovat vaikuttavia. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan 10 300 kg CO2e/v. kun sen pitäisi olla luokkaa 2 500 kg CO2e/v vuonna 2030. Seuraavien viikkojen aikana tutustutaan siihen, miten erilaiset muutokset elämäntavoissa näkyvät hiilijalanjäljessä. Osaatko jo arvata, millä muutoksilla voisi olla suuri ja millä pieni vaikutus?
Muistatko Tiinan? Tiinan perhe rakensi uuden talon anoppilan viereen. Uudessa talossa energiatehokkuus ja uusiutuva energia olivat lähtökohtia.
Tiinan hiilijalanjälki ennen muutosta oli 5 300 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 4 700 kg CO2e/v.
Muistatko Pertin? Pertin elämässä perusasiat ovat kunnossa. Pertti vaihtoi tavallisen sähkösopimuksen ekosähköön.
Pertin hiilijalanjälki ennen muutosta oli 4 800 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 3 500 kg CO2e/v. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.
Muistatko Ainon? Aino kunnosti kotiaan ja vaihtoi samalla lämmityksen öljystä maalämpöön. Hänelle tuottavat sähköä katolle asennetut aurinkopaneelit ja samalla Aino vaihtoi myös ostosähkön ekosähköön.
Ainon hiilijalanjälki ennen muutosta oli 13 500 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 7 000 kg CO2e/v.
Muistatko Mikon? Mikon elämäntapaan liittyy autoilu kaupunkikodin ja mökin välillä. Mikko vertaili erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtoi autonsa biokaasulla kulkevaan. Biokaasu tuotetaan paikallisen jäteyhtiön biokaasulaitoksella alueen biohajoavista jätteistä. Lisäksi Mikko vaihtoi terveyssyistä osan syömistään lihatuotteista kalaan tai kasvisvaihtoehtoihin. Mikon hiilijalanjälki ennen muutosta oli 7 000 kg CO2e/v ja muutoksen jälkeen se on 5 900 kg CO2e/v (Huomio laskennasta: Laskurin mukaan päästölaskennassa on käytetty bio- ja maakaasun kulutussuhdetta, joka perustuu GASUMin (2017) ilmoittamiin osuuksiin polttoaineeksi tuotetuissa kaasuissa. On huomattava, että Suomessa on myös muita liikennepolttoaineen myyjiä, esimerkiksi biojätteistä biokaasua tuottavia paikallisia jätehuoltoyhtiöitä. Pelkkää biokaasua käyttävän päästövähennys on siksi tässä kerrottua suurempi.)
Ilmastohahmojen hiilijalanjäljet
Nyt olet nähnyt minkälaisia vaikutuksia muutamilla esimerkkimuutoksilla voi olla ihmisen hiilijalanjälkeen. Oheisessa kuvaajassa kunkin ilmastohahmon päästöt on esitetty ennen ja jälkeen muutoksen ja jaettuna neljään kategoriaan. On selvää, että tässä esitetty laskenta ja muutosesimerkit ovat suuntaa-antavia ja ihmisen elämä on huomattavasti monimutkaisempaa. Oleellista on, että omassakin elämäntavassa voi erottaa isot ja merkitykselliset linjat ja niiden lisäksi kuvaan mahtuu lukematon määrä erilaisia yksityiskohtia.
Nyt olet nähnyt minkälaisia vaikutuksia muutamilla esimerkkimuutoksilla voi olla ihmisen hiilijalanjälkeen. Oheisessa kuvaajassa kunkin ilmastohahmon päästöt on esitetty ennen ja jälkeen muutoksen ja jaettuna neljään kategoriaan. On selvää, että tässä esitetty laskenta ja muutosesimerkit ovat suuntaa-antavia ja ihmisen elämä on huomattavasti monimutkaisempaa. Oleellista on, että omassakin elämäntavassa voi erottaa isot ja merkitykselliset linjat ja niiden lisäksi kuvaan mahtuu lukematon määrä erilaisia yksityiskohtia.
Onko sillä sitten merkitystä, mitä yksittäinen ihminen tekee? Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta kaikella on merkitystä. Tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia valtioiden tasolla, mutta jokaisella ihmisellä on päätösvaltaa omiin päästöihinsä. Kaikkeen ei aina voi vaikuttaa, mutta yleensä johonkin voi. Pienistä valinnoista kertyy isossa ihmisjoukossa isoja vaikutuksia. Päästöjen vähentämisessä ei ole kyse joko valtioiden tai yksittäisten ihmisten päätöksistä, vaan niistä molemmista.
