Tiekartan toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu laadullisesti. Arvioinnissa on kaksi osaa. Ensiksi on arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia kokonaiskestävyyden periaatteiden mukaisesti neljän eri näkökulman suhteen, jotka ovat taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ja ympäristövaikutukset. Toisena kokonaisuutena on arvioitu toimenpiteiden ilmastopäästövähennysmahdollisuuksia.
Menetelmäkuvaus
Kokonaiskestävyyden arvioimiseksi on arvioitu taloudelliset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä ympäristövaikutukset. Kutakin vaikutuskokonaisuutta on arvioitu arvioimalla erikseen 3-5 eri arviointikriteeriä. Sen jälkeen kunkin kokonaisuuden vaikutusarvio on tehty yksittäisten kriteerien summana. Lisäksi toimenpiteiden vaikutuksia Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu laadullisesti neliportaisella asteikolla, joka on esitetty taulukossa alla. Päästövaikutusten arviointia tarkennetaan myöhemmin. Arviointikriteerit sekä vaikutusten arvioinnin esitystapa on esitetty alla olevissa taulukoissa.
Vaikutusten arviointi
Vaikutusten arvioinnin kooste on esitetty teemoittain alla olevissa taulukoissa. Lisäksi on esitetty keskeisiä vaikutuksia sanallisessa muodossa. Vaikutusten arvioinnissa kokonaiskuva on vahvasti neutraali tai positiivinen. Tämä heijastelee sitä lähtökohtaa, että tiekartan taustalla on Keski-Suomen strategiasta tuleva vahva kokonaiskestävyyden periaate eli lähtökohtaisesti on valittu toimenpiteitä, jotka ovat kokonaiskestäviä.
Elinkeinot
Alla olevassa taulukossa on esitetty toimenpiteiden kokonaiskestävyyden mukaisen arvioinnin tuloksia. Joitakin erityisesti negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin tekstissä.
Yrityksiin kohdistuu tiekartan toimenpiteistä osin ristikkäisiäkin taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta on kyse uusista liiketoimintamahdollisuuksista sekä kannattavuuden paranemisesta. Toisaalta muutokseen saatetaan tarvita investointeja ja kykyä uudistaa toimintaa.
Yritysten päästöjen vähentäminen ja vähäpäästöisemmät tuotantoprosessit vaikuttavat vesistöjen tilan parantumiseen ja muuhunkin ympäristökuormitukseen. Turpeen korvaaminen muilla polttoaineilla näkyy ehkä vahvimmin Keski-Suomen vesistöjen tilan parantumisena. Sivuvirrat korvaavat neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja säästävät luonnonvaroja.
Negatiivisia vaikutuksia voi toisaalta syntyä tuulivoimatuotannon lisäämisestä. Tuulivoimatoimijoiden suunnitellessa tuulivoima-alueiden sijoittumista, lähtökohtana on alueiden asumattomuus, mikä on johtanut erämaisten ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden ajautumiseen tuulivoiman tuotantoalueiksi. Keski-Suomessa ongelmallista on mm. maakotkan ja metsäpeuran reviiri- ja laidunalueiden heikentyminen. Toisaalta myös uusien vähäpäästöisten tuotteiden kehittäminen uusiutuvista raaka-aineista lisää luonnonvarojen käyttöä, mikä voi olla uhkana Keski-Suomessa metsäluonnolle, jos samaan aikaan metsien muu käyttökin lisääntyy.
Alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta positiivista (mahdollisuuksia antavaa) on uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen, samoin uusiutuvien tuotantomateriaalien kehittäminen ja käytön lisääminen. Myös kiertotalous tukee maakunnan laita-alueiden elinkeinotoimintaa ja alueellista yhdenvertaisuutta. Vähäpäästöisemmillä tuotantoprosesseilla ja vähäpäästöisemmillä tuotteilla on pitkällä aikavälillä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja viihtyisyyteen. Yritysten päästöjen vähentäminen tarkoittaa kaikesta hyvästä huolimatta tuulivoiman rakentamista, millä on negatiivisia vaikutuksia lähiasukkaiden elinoloihin ja kokemuksiin. Tuulivoima voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia myös kulttuurimaisemien kannalta.
Energia
Alla olevassa taulukossa on esitetty toimenpiteiden kokonaiskestävyyden mukaisen arvioinnin tuloksia. Joitakin erityisesti negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin tekstissä.
Energiatehokkuudella ja energiankulutuksen vähentämisellä voi olla merkittäviäkin rahaa säästäviä vaikutuksia. Osittain kyse on käyttäytymisen muutoksista, mutta osittain energiatehokkuuteen liittyy myös investointitarpeita. Vähäpäästöisen energiantuotannon toimenpiteisiin liittyy suuriakin investointitarpeita. Merkittävimpiä niistä ovat isojen kaukolämpölaitosten muutosinvestoinnit tai investoinnit muihin energiantuotantomuotoihin. Vastaavaa investointitarvetta on myös teollisuuslaitoksissa. Pienempiä, mutta merkittäviä investointitarpeita liittyy kotitalouksien lämmitysjärjestelmiin.
Energiatehokkuuden parantaminen ja energiakulutuksen vähentäminen säästävät luonnonvarojen käyttöä. Turpeenkäytön vähentäminen kaukolämmön tuotannossa näkyy positiivisena vesistöissä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sen sijaan puun polton lisääminen (puun kokonaiskäytön lisääminen) on uhka luonnon monimuotoisuudelle.
Sosiaaliset vaikutukset jäänevät vähäisiksi. Vähäpäästöiset kiinteistökohtaiset lämmitysratkaisut vaikuttavat päästöihin ja ympäristön kuormitukseen, mikä toisaalta lisää elinympäristöjen viihtyisyyttä, ehkä myös terveellisyyttä. Samaan aikaan uusiutuvan energian tuotannossa tuulivoimarakentaminen aiheuttaa osaltaan negatiivisia ihmisvaikutuksia. Vanhojen kiinteistöjen korjaustarpeista huolehtiminen ja käyttö synnyttää kulttuurihistoriallisesti positiivisia vaikutuksia.
Liikkuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty toimenpiteiden kokonaiskestävyyden mukaisen arvioinnin tuloksia. Joitakin erityisesti negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin tekstissä.
Kestävän infran ja käyttövoimien rakentaminen vaatii investointeja. Toisaalta kattavat mahdollisuudet lisäävät alueellista yhdenvertaisuutta. Toimivassa yhdyskuntarakentamisessa onnistuminen vähentää liikkumista (varsinkin autolla liikkumista) samoin kuin saavutettavat palvelut, mikä vähentää liikenteen päästöjä. Myös monipuolinen joukkoliikenne vähentää yksityisautoilua. Autojen sähköistäminen vaatii luonnonvarojen (metallien) kulutuksen kasvattamista, mikä lisää ympäristökuormituksen riskiä. Metallien kiertotalous ratkaisisi toteutuessaan tätä ongelmaa.
Palvelujen helpommalla saavuttamisella on sosiaalisia positiivisia vaikutuksia, mm. lisääntyvä hyvinvointi. Toimivat verkkoyhteydet ja digipalvelut helpottavat ihmisten arkea ja lisäävät osallisuutta. Palvelujen saavuttaminen ilman yksityisautoilua, toimiva julkinen liikenne, lisää yhdenvertaisuutta. Liittymispysäköinnin kehittäminen ja verkkoyhteyksien toimivuus tukee alueellista yhdenvertaisuutta mm. saavutettavuus paranee. Etä- ja digipalvelujen yleistyminen ja vaativuus voivat toisaalta syrjäyttää tai vähentää eri ihmisryhmien yhdenvertaisuutta, esim. vanhukset. Lihasvoimalla liikkuminen sekä siihen kannustaminen ja edellytysten kehittäminen luo terveyshyötyjä.
Maatalous ja metsät
Alla olevassa taulukossa on esitetty toimenpiteiden kokonaiskestävyyden mukaisen arvioinnin tuloksia. Joitakin erityisesti negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin tekstissä.
Viljelymenetelmien ja metsän käytön tapojen kehittämisellä on osin vastakkaisiakin taloudellisia vaikutuksia. Lopputulos voi lisätä taloudellista kannattavuutta ja ansaintalogiikkaa. Samaan aikaan saatetaan tarvita investointeja ja tarvitaan kykyä muutokseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Paikallisten toimijoiden yhteistyöllä voi olla positiivisia aluetalousvaikutuksia.
Ensimmäisillä toimenpiteillä on monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Lannan uudet levitysmenetelmät, viljelymenetelmien kehittäminen (mm. maanpeitteisyyden turvaaminen ja maanmuokkauksen vähentäminen) vähentävät vesistökuormitusta. Kestävän laidunnuksen lisääminen on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä ylläpitää ja lisätä maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Metsissä taas vanhojen metsien suojelu, sekametsäisyyden lisääminen ja suojelupinta-alan lisääminen ovat ensiarvoisen tärkeitä toimia monimuotoisuuden parantamiseksi. Tässä uhkana on puunkäytön lisääminen, metsien monimuotoisuus ei kestä puunkäytön lisäämistä.
Toimenpiteillä on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Viljelijöiden välisen yhteistyön kehittämisen kannustinjärjestelmä ja paikallisen yhteistyön kehittäminen lisäävät kanssakäymistä ja vertaistukea. Metsien hiilivarastoista huolehtiminen tukee kansalaisten mahdollisuutta metsien virkistyskäyttöön. Luonnonantimien hyödyntäminen, paikallisen tuotannon käytön ja puurakentamisen lisääminen tukevat alueellista yhdenvertaisuutta.
Yksilö ja yhteisö
Alla olevassa taulukossa on esitetty toimenpiteiden kokonaiskestävyyden mukaisen arvioinnin tuloksia. Joitakin erityisesti negatiivisia vaikutuksia on nostettu esiin tekstissä.
Investointitarpeiden lisäksi toimilla ei juurikaan ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Tavaroiden lainaaminen, vuokraaminen ja yhteiskäyttö osaltaan vähentävät tavaroiden ostamisen tarvetta. Teeman toimenpiteillä ei ole juurikaan suoria ympäristövaikutuksia. Välillisiä vaikutuksia on ainakin kasvihuonekaasupäästöihin (positiivisia).
Sosiaalista ja yhteisöllistä hyvää syntyy mm. yhteisö- ja kumppanuusmaatalouden yhteisöjen kautta. Aktiivisuuden lisääntyminen tukee sosiaalisesti positiivista elämää ja elämänasennetta. Tavaroiden ja tilojen lainaaminen ja vuokraaminen sekä kimppakyytijärjestelyt lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samoin taloyhtiöiden yhteisten tilojen ja tavaroiden käyttäminen. Erilaisella yhteiskäytöllä on myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää vaikutusta. Tieteellisen tiedon popularisointi tukee sosiaalista yhdenvertaisuutta.
